Tilastokeskuksen mukaan 66 prosenttia asumisen energiankulutuksesta kohdistuu tilojen lämmitykseen (sähköstä 45%), 16 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja vain 3 prosenttia valaistukseen. Valaistuksen saralla kestäviä askeleita on otettu eteenpäin, kun useampi vuosi sitten muutokset EU-tasolla asetuksissa johtivat täyskäännökseen valaisintarviketarjonnassa kauppojen hyllyillä. Perinteiset suuritehoiset hehkulamput alkoivat poistua markkinoilta ja tarjonta korvattiin energiatehokkaammilla energiansäästölampuilla. Markkina kehittyi valaistuksen osalta kertaheitolla, joskin ajurina ei toiminut suoraan muuttunut kysyntä kuluttajamarkkinalla vaan sääntely.

Ei epäilystäkään, etteikö viimeaikaiset muutokset ole kestäviä kehitysaskeleita niin kukkarolle kuin ympäristölle. Tilastokeskuksen julkaisun mukaan energiatehokkaiden lamppujen yleistymisen arvioidaan pienentäneen valaistuksen sähkönkäyttöä peräti 31 prosenttia vuodesta 2010. Valaistuksen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 3 prosenttia. Voi vain miettiä, millaisia säästöjä saataisiin aikaiseksi jos 31 prosentin säästöt saataisiin myös kodin suurimman energiasyöpön eli lämmityksen kanssa.

 

Energiansäästöviikko on käynnissä ja on positiivista, että fokus eri toimijoiden viesteissä on usein kulutustottumuksissa. Tilastollisesti kodin suurin sähkösyöppö on lämmitys ja kotitalouslaitteet. Uskaltaisin väittää, että kodin sähkölaskuun saa 10% säästön jo ihan maalaisjärjellä ilman sen suurempia investointeja älykkäisiin ohjausjärjestelmiin. Jos kodin lämpötila on 23 astetta, laske se kautta linjan vaikkapa 21 asteeseen. Älä pidä turhaan valoja tai elektronisia laitteita päällä. Älä anna ikkunoiden ja ovien vetää. Kuulostaa varmasti järkevältä? Ja tästä ne ensimmäiset säästöt yleensä saadaan. Energiansäästö kun ei ole rakettitiedettä.

 

Jokainen koti on viime kädessä yksilöllinen kokonaisuus asukkaineen ja elektronisine laitteineen. Sähkölämmitteisissä suuremmissa asunnoissa myös maalaisjärjellä päästään pitkälle, mutta joskus pienet investoinnit energiatehokkuuteen saattavat antaa lisäpotkua säästöihin. Meillä on yrityksen sisällä ollut jo useita vuosia jatkuvaa keskustelua erilaisista älykkäistä ohjausjärjestelmistä, jotka palvelisivat nimenomaan suurempia kulutuskohteita.

Vielä pari vuotta sitten kustannustaso ja helppokäyttöinen teknologia ei ollut laskukaavana aivan helppo. Markkinoille kun on aivan turha lanseerata uutuuksia ihan uutuuden ilosta, etenkin ilman helppoa käyttöliittymää ja kilpailukykyistä hintaa. Onneksi vuonna 2017 on toisin ja mm. yrityksemme palvelutarjontaan on tulossa lisäyksiä energiatehokkuuden saralla. Kysyntää energiatehokkuuden piiriin kuuluviin älykkäisiin laitteisiin on kasvavissa määrin. Tätä kasvutrendiä tukevat myös omat asiakastutkimuksemme sekä toimijoiden määrän kasvu markkinoilla.

KIRJOITTANUT: PETTERI HIIPAKKA

Blogikirjoituksen kirjoittaja toimii Nordic Green Energyn markkinointipäällikkönä Suomessa ja on toiminut energia-alalla vuodesta 2009. Kokemusta löytyy lisäksi mm. johdannaismarkkinoista, salkunhallinnasta sekä energiayhtiöiden toiminnasta Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.