Yleiskatsaus sähkömarkkinatilanteeseen

Sähkön markkinahinnat alkoivat nousta jo viime vuoden puolella. Tähän kirjoitukseen on koottu, mitkä sähkön tuotantoon ja tuotannon kustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat vaikuttaneet nykyiseen sähkömarkkinatilanteeseen. Lisäksi sähkön kysyntä vaikuttaa olennaisesti siihen, paljonko sähköä tarvitaan ja mitä se lopulta maksaa.

Päästöoikeudet ja vihreä siirtymä

Energiatuotantoa on viime vuosina pyritty ohjaamaan yhä enemmän kohti fossiilitonta ja päästötöntä tuotantoa. Tätä on tuettu esimerkiksi erilaisilla päästöoikeuksilla, jotka ovat nostaneet fossiilisilla polttoaineilla tuotettavan energian tuotantokustannuksia. Tämän seurauksena esimerkiksi Suomessa on monia fossiilista polttoainetta polttavia tuotantolaitoksia poistettu käytöstä. Myös ydinvoimaloita on monissa valtioissa suljettu. Tilalle on rakennettu tai ollaan rakennuttamassa tuulivoimaa ja muita uusiutuvia energiamuotoja, mutta niiden kapasiteetti ei vielä riitä korvaamaan täysin fossiilisten tuotantolaitosten tuotantoa. Tästä syystä kallistunutta fossiilista tuotantoa joudutaan yhä käyttämään erityisesti sähkön kulutushuippujen aikana, mikä nostaa sähkön hintaa.

Venäjän sota Ukrainassa

Iso tekijä sähkön hinnan nousulle on Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa. Maakaasun hinnat olivat nousussa jo viime vuoden puolella, mutta sodan myötä tulleiden talouspakotteiden takia kaasusta on kehkeytymässä nyt pula Euroopassa. Venäjä rajoitti kaasuntuontia Eurooppaan kesällä ja kaasuhanojen pelätään menevän kiinni kokonaan. Kaasun hinta on suoraan yhteydessä myös sähkön hintaan täällä Suomessa, koska Euroopan hinnat nostavat myös meidän hintojamme. Lisäksi Venäjä lopetti sähköntuonnin Suomeen. Venäjän tuonti vastasi n. 1000 megawattia per päivä.

Olkiluoto 3.

Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin käyttöönottoa on odotettu jo vuosia. Tänä vuonna reaktori on jo ollut testikäytössä, ja se toivottavasti saadaan käyttöön joulukuussa. Kolmosreaktori tuottaisi täydellä kapasiteetilla 1600 megawattia sähköä. Tämä korvaisi Venäjän tuonnin jättämän vajeen sähkön tuotannossa. Reaktorin testausvaihe ei kuitenkaan ole ollut ongelmaton, joten käyttöönotosta joulukuussa ei ole takeita.

Pohjoismainen vesitilanne ja tuulivoima

Pohjoismainen vesitilanne on ollut alhainen jo kesästä 2021 asti. Sen jälkeen vesivarannot ovat laskeneet entisestään vähäsateisuudesta johtuen. Norjan ja Pohjois-Ruotsin vesivoimalat eivät pysty toimimaan täydellä teholla, koska vesivarannot ovat keskiarvon alapuolella. Esimerkiksi vuonna 2020 vesivarannot olivat mukavasti keskiarvon yläpuolella, mikä osaltaan vaikutti vuoden 2020 ennätyshalpoihin hintoihin. Tuulivoimatuotantoa taas on hankala ennustaa tarkasti paria päivää pidemmälle.

Mikä voisi auttaa tähän tilanteeseen?

Loppuvuoden sää on merkittävä tekijä sähkön hinnassa. Yksinkertaisesti toivotaan lauhaa, sateista ja tuulista syksyä sekä talvea koko Pohjoismaihin. Näin esimerkiksi kotien lämmitykseen kuluisi vähemmän energiaa, Pohjoismaisten vesivoimaloiden vesivarannot kohoaisivat ja tuulivoimalat pystyisivät tuottamaan sähköä tehokkaasti. Lisäksi Suomessa sähkön hintoihin vaikuttaa paljon, saadaanko Olkiluodon kolmosreaktori käynnistettyä suunnitellusti joulukuussa. Olkiluoto 3. toisi helpotusta kylmiin talvipäiviin, kun energiankulutus on korkealla. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta sähkön hinta pysyisi kontrollissa. Myös Suomen hallitus pyrkii tukemaan kuluttajia vaikeassa markkinatilanteessa esimerkiksi alentamalla sähkön arvonlisäveroa.