Tuuli- ja aurinkovoiman vaikutus pörssisähkön hintaan

Tuuli- ja aurinkovoima ovat nykyään merkittävässä roolissa Suomen energiamarkkinoilla, sillä niiden tuotantoa on paljon tarjolla. Valitettavasti Suomessa ei tuule ja paista koko aikaa, eikä sähkön laajamittainen varastointi ole mahdollista.

Tuuli ja aurinko eroavat merkittävästi muista energialähteistä, koska niiden tuotanto vaihtelee nopeasti ja samanaikaisesti lähes koko Suomessa. Ylituotannon hetkellä tuuli- ja aurinkoenergia laskevat hintoja voimakkaasti, mutta vajauksen aikaan niiden puute nostaa hintoja reilusti, kun ne korvataan kalliimmalla säätövoimalla.

Tuulivoima on sidoksissa säähän

Tuuli- ja aurinkovoiman vaikutusta hintaan vahvistaa se, että niiden marginaalikustannukset ovat lähellä nollaa. Yhden tai useamman lisäkilowatin tuottaminen ei maksa käytännössä mitään, kun polttoaine- tai muita kuluja ei ole.

Erityisesti kylmällä säällä ja arki-iltaisin, jolloin kulutus on korkealla, näkyy tuulivoiman korvaaminen muilla tuotantomuodoilla välittömästi pörssisähkön hinnassa. Kun edullinen uusiutuva energia korvataan kalliimmalla energialla, hinta määräytyy luonnollisesti kalliimman energian mukaan.

Erittäin tuulisina päivinä sähkön hinta voi painua jopa negatiiviseksi, kun tuotanto ylittää kysynnän. Esimerkiksi vuonna 2024 Suomessa oli negatiivisia tuntihintoja peräti 725 kertaa, mikä oli EU:n korkein lukema.

Loppusyksystä ja talvella tuulivoiman vaikutus hintaan korostuu, kun aurinkoenergiaa ei ole juurikaan saatavilla. Vuorokauden sisällä tuulienergia ei vaikuta sähkön hetkellisiin hintoihin kellonajan mukaan kuten aurinkoenergia, sillä tuuli ei katso kelloa.

Aurinkovoimaa kalenterin ja kellon mukaan

Auringon vaikutus Suomen energiamarkkinoihin korostuu kesäpäivinä ja erityisesti keskipäivän tunteina (noin klo 10–17), jolloin aurinko paistaa vähän korkeammalla. Suomessa aurinko ei vaikuta sähkön markkinahintaan yhtä voimakkaasti kuin tuuli, sillä aurinkoenergian osuus energiantuotannosta on melko pieni.

Kansainvälisillä markkinoilla on alueita, joissa paistetta riittää enemmän ja aurinkoenergiaa tuotetaan runsaasti. Näillä alueilla aurinkoenergia painaa sähkön markkinahinnan usein nollaan tai negatiiviseksi.

Suomessa auringon vaikutus sähkön markkinahintaan rajautuu vuodenajoista lähinnä kevääseen ja kesään. Silloin esimerkiksi lämmitys ei vaadi kovin paljon energiaa ja sähkönkulutus on muutenkin alhaista, joten keskipäivän aurinkoisina tunteina aurinkoenergia voi Suomessakin painaa – usein tuulen avustuksella – sähkön markkinahinnan negatiiviseksi.

Tuuli ja aurinko syövät omaa tuottoaan

Sähkön pörssihinta määräytyy sen mukaan, mikä on kallein tuotantomuoto, jota tarvitaan kattamaan kulutus tiettynä tuntina. Tuuli- ja aurinkovoimalla ei ole esimerkiksi polttoaine- tai päästökustannuksia, minkä vuoksi niiden tuotantokulut ovat alhaiset, ja ne painavat hintatasoa alas.

Tuuli- ja aurinkoenergian yhteydessä käytetään usein termiä kannibalisaatio, koska ne syövät omaa taloudellista tuottoaan painamalla markkinahinnan negatiiviseksi.  Kannibalisaatio voi vaikuttaa tuuli- ja aurinkovoimainvestointien kannattavuuteen ja siten kiinnostukseen tehdä investointeja, koska ilmiö voi pahimmillaan kumota niiden tuotto-odotukset. Ydin-, vesi ja fossiilivoimassa ei esiinnyt samaa ilmiötä, sillä ne ovat tuotannoltaan tasaisempia tai säädettäviä, minkä vuoksi ne vakauttavat hintaa.

Kaiken kaikkiaan tuuli- ja aurinkovoima laskevat sähkön keskimääräistä hintatasoa. Samalla ne kuitenkin kasvattavat pörssihinnan vaihteluväliä.